RIKOSOIKEUS
Hoidamme seuraavia asioita.
Asianomistaja oikeudessa
Rikoksen uhria nimitetään asianomistajaksi. Mikäli asianomistajalle on aiheutunut vahinkoa eikä syyttäjä aja asiaa, hoidamme asianomistajan puolesta vaatimusten esittämisen. Syylliseksi todettu velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa vahinko lain mukaisine, rikoksen tekopäivästä luettavine korkoineen. Lisäksi syyllinen velvoitetaan korv aamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Avustamme myös ulosottohakemuksen teossa tai korvauksen hakemisessa valtiokonttorista. Tietyissä rikosvahingoissa näet voi olla mahdollista saada korvausta valtiolta.
Kotivakuutus
Jos sinulla on kotivakuutus, siihen tavallisesti liittyy myös oikeusturvavakuutus. Tällöin vakuutusyhtiö korvaa oman asianajajan käyttämisestä aiheutuneet kulut omavastuuta lukuunottamatta. Tällöinkin syylliseksi todettu velvoitetaan korvaamaan oikeude nkäyntikulut. Jos omavastuuta ei syylliseltä saada perityksi, voi sitä tietyissä tapauksissa hakea Rikosvahinkolain nojalla Valtiokonttorista.
Oikeusapupalvelut
Yleistä
Oikeusapulaki astui voimaan 1.6.2002. Sillä korvattiin aikaisemmat lait maksuttomasta oikeuden-käynnistä ja yleisestä oikeusavusta. Samalla oikeusapuun oikeutettujen tulorajoja korotettiin 400 eurolla (2400 markalla) siten, että noin 75 % kotitalouksista tuli oikeusavun piiriin.
Oikeusapua haetaan valtion oikeusaputoimistolta, joka myös päättää oikeusavun myöntämisestä. Oikeusavulla ja sen myöntämisellä tarkoitetaan sitä, että hakija voi saada avustajan oikeudellisten asioiden hoitamista varten joko korvauksetta tai osakorvausta vastaan, sekä sitä, että hakija vapau-tuu suorittamasta asiakirjoista perittäviä maksuja. Oikeusapua voi hakea tuomioistuinasioissa jo ennen asian vireille tuloa ja asian kaikissa käsittelyn vaiheissa, kunnes käsiteltävä asia on saanut lainvoiman. Muissa asioissa oikeusapua voi hakea aina siihen saakka, kunnes asian käsittely on päättynyt. Oikeusavusta päätettäessä on muun muassa koti- ja autovakuutuksiin liittyvä oikeustur-vavakuutus ensisijainen oikeusapuun nähden. Oikeusapua voi kuitenkin saada tietyin edellytyksin vakuutuksen myös omavastuuosuuteen.
2. Toimistomme tarjoamat oikeusapupalvelut
Oikeusavun hakija voi kääntyä ensin toimistomme puoleen kaikenlaisissa oikeudellisissa ongelmis-sa. Maksuttomassa alkuneuvottelussa selvitetään ensin hakijan oikeussuojan tarve ja hakijan mahdollisuudet saada korvausta oikeusturvavakuutuksesta. Lisäksi arvioidaan hakijan tulojen, menojen ja varallisuuden perusteella mahdollisuus saada osittain tai kokonaan ilmainen oikeusapupäätös. Tästä selvitystyöstä ei aiheudu kustannuksia, sillä alkuneuvottelu on kaikille oikeusapuasiakkaille maksuton. Asiakkailta, jotka saavat kokonaan ilmaisen oikeusavun asian hoitaminen on ilmaista. Asiakkailta, jotka ovat oikeutettuja osittaiseen oikeusapuun, toimistomme veloittaa varsinaisen asian hoitamisesta valtioneuvoston asetuksen N:o 1066 mukaisesta palkkiosta tuomioistuimen tai oikeusaputoimiston määräämän omavastuuosuuden. Toimistomme ei siis itse määrää omavastuuosuuksia oikeusapuasioissa vaan siitä päättävät valtion viranomaiset.
Kun haetaan korvausta oikeusturvavakuutuksesta tai oikeusapua oikeusaputoimistolta, toimistomme täyttää sinun puolestasi tarvittavat hakemukset ja hoitaa kaiken muunkin "paperisodan".
3. Oikeusapuasiat ja oikeusavustajat
Oikeusapua voi saada kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa kuten perhe- ja perheoikeudellisissa, sopimusoikeudellisissa, velkomis-, työsuhde-, huoneenvuokra- ja rikosasioissa sekä hallinto-oikeudellisissa asioissa. Tuomioistuinasioissa oikeusapua antavat asianajajat, yksityiset lakimiehet ja valtion oikeusaputoimistossa työskentelevät julkiset oikeusavustajat.
Tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa oikeusapua antavat yleensä julkiset oikeusavustajat. Asianajaja tai muu yksityinen lakimies voidaan määrätä tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa avustajaksi a) rikosasioissa jo esitutkintavaiheessa, b) poliisin luona tapahtuvassa väliaikaista lähestymiskieltoa koskevassa asiassa ja c) jos oikeusaputoimisto on esteellinen tai ei voi kiireen, luottamuspulan tai muun erityisen syyn vuoksi hoitaa asiaa.
4. Oikeusavun myöntämisen edellytykset
Oikeusapua haettaessa hakijan on hakemuksensa ohella esitettävä selvitys mahdollisesta oikeusturvavakuutuksesta sekä a) taloudellisesta tilanteesta; omista ja puolisonsa tai avopuolisonsa tai rekisteröidyssä parisuhteessa asuvan tuloista, menoista ja varallisuudesta, sekä b) oikeusavun tarpeesta; asia on sellainen, johon voidaan oikeusapua myöntää.
Oikeusavun hakijan oikeus oikeusapuun taloudellisten seikkojen perusteella määräytyy hakijan käyttövaran perusteella. Käyttövara lasketaan siten, että oikeusavun hakijan ja hänen puolisonsa tai avopuolisonsa tai rekisteröidyssä parisuhteessa asuvien tuloista vähennetään verot ja muut pakolli-set valtiolle menevät maksut. Lisäksi vähennetään kuukausittaiset asumismenot, elatusmaksut, päi-vähoitomaksut, säännölliset ulosotto- ja velkajärjestelymaksut. Omavastuu näistä menoista on 250 euroa. Tämän laskelman jälkeen kuukausittain käytössä olevaa rahamäärää kutsutaan käyttövaraksi. Hakijan taloudessa asuvista alle 18-vuotiaista lapsista vähennetään 250 euroa per lapsi per kuukau-si.
Varallisuutena ei oteta huomioon perheen vakituisena asuntona käytettävää omistusasuntoa eikä työn kannalta välttämätöntä autoa. Hakijan käyttövarojen perusteella määrätään perusomavastuu. Jos yksinäisellä henkilöllä kuukausittainen käyttövara on enintään 650 euroa ja puolisoilla henkilöä kohden enintään 550 euroa, hakija saa oikeusavun korvauksetta. Ylimenevän osan perusteella haki-ja maksaa tietyn suuruisen prosentuaalisen omavastuuosuuden (20 . 75 %) oikeusavustajan palve-luiden kustannuksista. Puolison tuloja ei huomioida, jos puolisot ovat toistensa vastapuolia.
Perusomavastuun lisäksi oikeusavun hakija joutuu maksamaan lisäomavastuun, jos hänellä on talletuksia tai muuta helposti realisoitavaa omaisuutta yli 5000 euron arvosta. Lisäomavastuu määrä on puolet 5000 euron ylittävästä osuudesta.
Esimerkki: talletuksia 25 000 euroa - 5000 euroa = 20.000 euroa / 2 = 10.000 euroa (lisäomavastuu)
Puolustaja
Käräjäoikeus voi määrätä asianomistajalle siveellisyysrikoksissa puolustajan esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten. Samoin puolustaja voidaan asianomistajalle määrätä eräissä väkivaltarikoksissa, jos epäilty ja asianomistaja ovat läheisiä. Puolustajaksi on määrättävä asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. Yleensä asianajaja esittää päämiehensä puolesta pyynnön puolustajan määräämisestä. Valtio korvaa puolustajan kulut. Rikoksesta epäillylle määrätään puolustaja, jos hän ei kykene itseään puolustamaan tai on alle 18-vuotias, jollei ole ilmeistä, että hän ei tarvitse puolustajaa. Epäillyn pyynnöstä on määrättävä puolustaja, jos häntä epäillään rikoksesta, jonka minimirangaistus on yli 4 kuukautta tai tällaisen rikoksen yrityksestä tai siihen osallisuudesta.
Vahingonkorvaus
Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahinkoa, on velvollinen korvamaan sen todetaan vahingonkorvauslaissa. Tuottamus tarkoittaa samaa kuin huolimattomuus tai välinpitämättömyys. Jos vahinko on aiheutettu rikoksella, korvausvaatimus esitetään jo rikosoikeudenkäynnissä. Mikäli vahinko ilmenee vasta myöhemmin, on tällöin mahdollisuus vaatia korvausta erillisessä oikeudenkäynnissä. Pääsääntöisesti korvausta on vaadittava 10 vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta ellei lyhyempää vanhentumis aikaa ole säädetty. Jos oikeus syyteeseenpanoon on tätä pidempi, säilyy myös oikeus korvaukseen saman ajan. Syylliseksi todettu velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa vahinko. Korvaussummalle on vaadittava korkoa rikoksen tekopäivästä lukien. Korvauksen määrän selvittämiseksi on syytä säilyttää kulukuitit. Tarvittaessa vahinko tulee arvioittaa ja valokuvata. Hen kilövahingosta tulee hankkia lääkärintodistus. Lääkäriin on syytä hakeutua heti vammautumisen jälkeen.
Valtion korvausvastuu
Vahingon kärsineellä on oikeus saada korvausta henkilövahingosta ja esinevahingosta rikosvahinkolaissa säädetyllä tavalla. Korvausta haetaan Valtiokonttorilta. Laadimme korvaushakemuksen. Henkilövahingossa korvattavaksi tulee kipu ja särky, sairaanhoitokulut, vika ja pysyvä haitta, ansionmenetys, joka on enintään 660 markkaa päivältä. Lisäksi korvataan henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneet vaatteet ja muut tavanomaiset käyttöesineet, silmälasit ja proteesi. Vapauteen kohdistuvalla rikoksella tai siveysrikoksella aiheutettu kärsimys myös korvataan. Esinevahinkoina korvataan vahinko, jonka rikoksen, päihteiden käytön, mielisairauden, kehitysvammaisuuden, päihtymyksen tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi laitokseen sijoitettu tai muuten vapautensa menettänyt on aiheuttanut.
Syylliseksi epäiltyä nimitetään vastaajaksi. Rikoksesta epäilty voi myös saada maksuttoman oikeudenkäynnin ja hänelle voidaan määrätä avustaja tai puolustaja. Mikäli epäily ei johda syytetoimiin tai syyte hylätään, valtio on velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. Koska rikoksesta epäilyllä on oikeus käyttää avustajaa myös poliisin esitutkinnassa, kannattaa asianajajaan ottaa yhteyttä jo tänään.
Liikennerikokset
Ajoneuvon kuljettajan edellytetään käyttäytyvän liikenteessä huolellisesti. Huolellinen käyttäytyminen tieliikenteessä määritellään liikennesääntöjen nojalla. Tärkeimmät säännökset ovat tieliikennelaki ja tieliikenneasetus sekä niiden nojalla annetut alemman tasoiset ohjeet. Lisäksi tieliikennelaki säätää yleisestä huolellisuusvelvoitteesta. Liikennerikokset ovat rangaistavia sekä tahallisina että tuottamuksellisina, mutta syyllisyyden aste saattaa vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen. Liikenneasioissa vahingonkorvausvelvollisuus on periaatteessa ankarampi kuin yleinen vahingonkorvausvelvollisuus. Varsinkin moottoriajoneuvon kuljettajan edellytetään kuljettavan ajoneuvoa liikennesääntöjen mukaisesti ja huolellisesti kaikissa tilanteissa. Toisaalta tilannetta korjaavat pakolliset vakuutukset sekä sovittelusäännökset.
Liikennevakuutus
Jokaisella liikenteessä käytettävällä moottoriajoneuvolla on oltava liikennevakuutus. Vakuutuksesta korvataan liikenteessä käytöstä aiheutuneet vahingot liikennevakuutuslain mukaisesti. Liikennevakuutuslain mukaan korvataan laajasti henkilövahingot sekä ulkopuolisille henkilöille aiheutuneet omaisuusvahingot. Korvauksen suorittaminen ei edellytä, että moottoriajoneuvon kuljettaja olisi aiheuttanut vahingon tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Myös moottoriajoneuvon kuljettajan ja matkustajan henkilövahingot korvataan, vaikka he olisivat itse syypäitä liikennevahinkoon. Korvausta ei kuitenkaan pääsääntöisesti suoriteta sille, joka on aiheuttanut vahingon tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Esimerkiksi vahinkoa, jonka henkilö on aiheuttanut itselleen alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena siten, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut, ei korvata, ellei siihen ole erityistä syytä. Huomattava on, että myös matkustaja voi tällöin menettää oikeutensa korvaukseen, jos hän on mennyt matkustajaksi ajoneuvoon, vaikka on ollut tietoinen tilanteesta.
Toiseen moottoriajoneuvoon, kiskoilla kulkevaan ajoneuvoon tai tälläisessä ajoneuvossa olevaan henkilöön tai omaisuuteen kohdistuva vahinko korvataan vahingon aiheuttaneen ajoneuvon liikennevakuutuksesta vain, mikäli ajoneuvon omistaja, haltija, kuljettaja tai matkustaja on huolimattomuudellaan aiheuttanut vahingon. Tuottamuksen perusteella korvataan myös liikenneväylällä valvonnatta olleisiin muihin eläimiin kuin poroihin kohdistuvat vahingot.