Skip Navigation

Asianajotoimisto
Pauli Kiviharju KY

suomen asianajajaliitto logo

Perinnönjako

Ota yhteyttä, kun tarvitset luotettavaa jäämistöoikeuden asiantuntijaa.

Perinnönjaossa jaetaan kuolinpesän omaisuus 

Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten kesken. Perinnönjaosta sovitaan perinnönjakosopimuksessa. Jakosopimus on tehtävä lain edellyttämässä määrämuodossa. Omaisuutta ovat esimerkiksi asunto, kesämökki ja sijoitukset. Perilliset voivat sopia perinnönjaosta haluamallaan tavalla. Ennen perinnönjakoa maksetaan kuolinpesän velat pois. Perinnönjaon suorittamisesta on hyvä keskustella ja sopia perunkirjoitustilaisuudessa.

Perimysjärjestys määrätään laissa

Perintö jaetaan laissa säädetyssä perimysjärjestyksessä, jollei testamentissa toisin määrätä. Lapset rintaperillisinä syrjäyttävät kaikki muut. Jos joku lapsista on kuollut, tulevat hänen lapsensa sijaan. Jos lapsia ei ole jäänyt, niin perimys määräytyy lähisukulaisuuden mukaan. Serkut eivät enää peri. Testamentilla voidaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä. Testamentista huolimatta rintaperillisellä on oikeus lakiosaan, joka on puolet normaalista perintöosasta. Testamentilla voidaan myös leskelle määrätä laissa säädettyä laajempi oikeus yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon.

Leski on oikeutettu ositukseen 

Jos perittävä oli avioliitossa, ennen perinnönjakoa on toimitettava omaisuuden ositus lesken ja kuolinpesän välillä. Jos puolisoilla on avio-oikeuden poissulkeva avioehto, toimitetaan omaisuuden erottelu. Mikäli leski on varakkaampi kuin perittävä, hän voi olla luovuttamatta tasinkoa omasta omaisuudestaan ensiksi kuolleen perillisille. Osituksen tai erottelun jälkeen selviää jaettava omaisuus. Leskellä on kuitenkin oikeus pitää yhteinen asunto ja asuinirtaimisto jakamattomana rintaperillisten jakovaatimuksesta huolimatta. Mikäli rintaperillisiä ei ole, leski perii puolisonsa osuuden.

Rintaperillinen saa aina lakiosan

Rintaperillisillä on periaatteessa aina oikeus lakiosaan testamentista riippumatta. Rintaperillisiä ovat vainajan suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset eli lapset ja heidän lapsensa. Rintaperilliset saavat lain mukaan perintöosan, joka on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä. Jos omaisuutta on testamentilla määrätty jollekin muulle, saavat rintaperilliset joka tapauksessa vähintään lakiosan. Lakiosa on puolet perintöosasta. Esimerkiksi, jos rintaperillisiä on kolme, lakiosa on 1/6 perittävästä omaisuudesta.

Testamentti

Testamentilla voi määrätä omaisuutensa jakamisesta vastoin laillista perintöolettamaa. Testamenttaamisvapautta rajoittaa vain lapsen oikeus lakiosaan. Lapsella on aina oikeus lakiosaan, jos lapsi sitä vaatii. Määrällisesti lakiosa on puolet perintöosasta. Testamentilla voi luovuttaa myös oikeuksia. Avopuolisoiden osalta testamentti on erittäin tärkeä, koska avopuolisolla ei muuten ole perintöoikeutta avopuolison jälkeen esimerkiksi yhteiseen kotiin.

 

Testamentti on määrämuotoinen asiakirja ja lain edellyttämiä vaatimuksia on noudatettava tarkkaan, jotta testamentti olisi pätevä. Testamentti on tekijänsä viimeinen tahto. Tämän vuoksi se astuu voimaan vasta tekijän kuoltua. Testamentin laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntevaa lakimiestä, jotta testamentin sanamuoto juridisesti vastaa sitä, mitä testamentin tekijä on tarkoittanut. Testamenttiin on hyvä laittaa myös perusteluja, miksi testamentin tekijä haluaa omaisuutensa jakaa niin kuin testamentissa mainitaan. Tämä saattaa jopa estää myöhempiä riitaisuuksia perillisten keskuudessa ja vähentää tarvetta riitauttaa testamentti.

 

Koska testamentti vaatii esteettömät todistajat, se on syytä teettää asianajajalla. Asianajaja Pauli Kiviharju avustaa testamentin laatimisessa testamentintekijän tahdon mukaisesti. Tällöin tulee selvitettäväksi myös eri vaihtoehtoihin liittyvät verotusvaikutukset. Tämä on tärkeätä, koska tällöin voi välttää tarpeettomia veroja. Myös tulevaisuuden elämäntilannettaan on järkevää pohtia testamenttia tehdessään.

 

Puolisoiden keskinäisellä omistusoikeustestamentilla leski saa omistusoikeuden omaisuuteen ja maksaa perintöveron. Jos vainajalla oli lapsia, heillä on oikeus lakiosaan. Lakiosa voidaan maksaa rahana. Lasten mahdollinen perintövero kohdistuu tällöin vain lakiosaan ja lasten verotuksellinen asema helpottuu.

 

Hallintaoikeustestamentilla saatua omaisuutta leski ei saa myydä. Kaikkiin testamentteihin voidaan kuitenkin esimerkiksi asunnon osalta ottaa myyntimääräys.

Perinnöjakosopimus

Perinnönjakosopimus on kuolinpesän osakkaiden keskinäinen sopimus siitä, kuinka perintö tullaan kuolinpesässä jakamaan. Perinnönjakosopimus on laadittava kirjallisesti, allekirjoitettava ja todistettava oikeaksi. Sopimuksessa on huomioitava jokaisen kuolinpesän osakkaan oikeudet perintöön. Asianajaja Pauli Kiviharju avustaa oikeanlaisen perinnönjakosopimuksen laadinnassa. Mikäli sopimukseen ei päästä, käräjäoikeudelta on haettava pesänjakajaa, joka toimittaa jaon.

Aviovarallisuus

Avio-oikeus

Avioliitossa kumpikin puoliso omistaa omat varansa ja velkansa. Puolisoilla on kuitenkin avio-oikeus toistensa avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. Tämä oikeus toteutuu osituksessa, kun puolisot eroavat tai toinen puoliso kuolee. Tällöin omaisuus jaetaan avioliittolain mukaan. Kumpikin puoliso saa arvoltaan yhtä suuren osuuden avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Puolisoilla voi olla myös avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, joka on saatu lahjana tai testamentilla, jossa puolison avio-oikeus on suljettu pois. Puolisot ovat voineet laatia myös avioehtosopimuksen, joka rajoittaa tai poistaa avio-oikeuden.

Avioehtosopimus

Kihlakumppanit voivat ennen avioliittoa tai puolisot avioliiton aikana tekemässään avioehtosopimuksessa määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa.

 

Avioehtosopimus on aina kirjallinen ja se tehdään avioliittolain edellyttämässä määrämuodossa. Tämän jälkeen se tallennetaan maistraattiin. Avioehtosopimus tulee voimaan sitten, kun maistraatti on sen rekisteröinyt. Mikäli avioliitto on purkautunut tai avioeroa koskeva asia on vireillä, avioehtosopimus ei tule voimaan. Jos tällöin on toimitettu ositus ja avioliittoa päätetään jatkaa, ei puolisoilla ole avio-oikeutta osituksen kohteena olleeseen omaisuuteen. Jos avio-oikeus myöhemmin halutaan palauttaa, on tehtävä uusi avioehtosopimus.

Jos sinulla on kysyttävää perinnönjaosta, testamentista tai muusta perintöön liittyvästä asiasta, ota yhteyttä.

Tutustu palveluihimme

Asianajotoimisto
Pauli Kiviharju Ky

Suomen asianajajaliitto logo

Asianajaja Pauli Kiviharju

Puhelin

0400 626 509

Sähköposti

pauli.kiviharju@saunalahti.fi

Tampereen toimipiste

Verstaankatu 7 D 40

33100 TAMPERE

Helsingin sivutoimisto

Teollisuuskatu 22 B 44

00520 Helsinki

Created by